Suurhyökkäys Pohjois-Karjalasta 1941 (ePub)

Ilomantsi, Louhivaara, Peurujoki, Korpiselkä, Ristisalmi, Suojärvi, Saarivaara, Havuvaara, Koirinvaara, Prolanvaara, Laaja, Kartohjärvi, Värtsilän ympäristö, Pälkjärvi, Pirttipohja, Kontio-Leppälahti, Kirjavalahti, Tohmajoki, Leppäselkä, Sortavala, Kitee, Kaalamo, Okanmäki, Tirimäki, Särkisyrjä, Multamäki, Louhimäki Kiteenjoella, Kiteenjoki, Latvasyrjä, Vieremäjärvet, Rautalahti, Kuivalainen, Ruskeala, Tuulos, Nurmoila, Syväri, Orenshenskoje, Gora, Nuosjärvi, Prääsä, Pyhäjärvi, Petroskoi, Karhumäki . . .

Kirjassa kerrotaan muun muassa yllämainituista kovista taisteluista, joita Karjalan Armeijan hyökkäysjoukot kävivät etenemistiellään. Kirja pyrkii kokoamaan yhteen Pohjois-Karjalasta 1941 alkaneen suurhyökkäyksen vaiheet. Rukajärven taisteluja ei ole tässä kirjassa käsitelty eikä mahdollisia yksittäisiä taisteluja Karjalan Armeijan ulkopuolelta. Kirjan taisteluselostukset ovat luettavissa pääosin myös erillisinä kokonaisuuksina, ilman että tarvitsee osata aiempien taistelujen historiikkia. Näin kirja toimii eräänlaisena taistelupaikkojen hakuteoksena.

Kirjan loppuosan kuvaliitteessä 3 on esitelty Karjalan Armeijan käytössä ollut tykistö varustettuna valokuvin sekä asianmukaisin selostuksin tykkien ominaisuuksista. Karjalan Armeijan tykistön voidaan katsoa olleen läpileikkaus tuon ajan Suomen armeijan tykistöstä.

Karjalan Armeijan hyökkäys itään alkoi 10. heinäkuuta 1941 Pohjois-Karjalasta lähes yhtäaikaisesti koko rintaman leveydellä, hyökkäysrintaman leveys oli noin sata kilometriä. Sadantuhannen miehen vahvuisen joukon hyökkäys eteni Laatokan Karjalaan, Syvärille, Itä-Karjalaan sekä Maaselän Kannakselle. Matkalla vallattiin Sortavalan, Petroskoin ja Karhumäen kaupungit. Petroskoin nimi muutettiin valtauksen tapahduttua, ja jo vähän ennenkin, Äänislinnaksi.

Mielenkiintoisena tietona kerrotaan lisäksi, että Karjalan Armeijan käyttöön ja viihdykkeeksi perustettiin oma, Aunuksen radio, jonka avajaiset olivat 1. syyskuuta 1941. Raatiin tulivat kuulumaan aluksi Pekka Tiilikainen, Niilo Sauro, Sulo Kolkka, Martti Haavio sekä Yrjö Jylhä. Vastaavasti Maaselän kannakselle perustettiin Maaselän radio, jossa toimittajina olivat muun muassa Tapio Rautavaara ja Aarne Lasanen.

Kirjassa ovat mukana pääosiltaan myös kesän 1944 ankarat vetäytymistaistelut Syväriltä ja Maaselän kannakselta. Vetäytyminen päättyi lopulta Aunukseen U-asemaan, Loimolaan, Tolvajärvelle sekä Ilomantsiin.